Samuli Makkonen 6.-16.10.2016





Haluan teoskokonaisuudella välittää tunnelman, kokonaisen maailman hämärän
perimätietoa ja vääristynyttä äänimaisemaa. Kaikkeuden ja olemassaolon painon,sen merkityksettömyyden edessä, olet pieni. On vain kysymyksiä ja lapsenomaista tunnustelua. Valtava meri, jonka pohjamutaan uppoat. Valaistumisen halu on  hetkellinen anelu, kuin nuoren märkä uni.
Kuka voi kertoa ymmärtävänsä mitään, kun on kyvytön ymmärtämään edes itseään? Kokemus kulkea yksin pimeään, nähdä kaukaisia hohtavia valoja ja kuulla pieniä ääniä.
 Olen kiinnostunut prosessista, jossa kuva kasvaa, puhuttelee minua ja edesauttaa syntymistään. Prosessi jättää jälkeensä rappeutuneen ja hauraan ilmentymän.Kuvat näyttävät tämän maailman tomusta kaivetuilta reliikeiltä.
En halua tehdä rajoitteita materiaalikokeiluissa. Käytän osin itse keräämiäni raakoja materiaaleja ja yhdistän kuvaan kollaasia, sekä piirros ja maalaustekniikoita.Töissäni näkyy oma kiinnostukseni symbolismiin ja ekspressionismiin.